Kuinka vähentää opettajan TVT-stressiä?

5. tammikuuta 2018

Tieto- ja viestintätekniikka on vahvasti esillä opettamista ja opettajankoulutusta koskevassa keskustelussa, kuitenkin monilla opettajilla on vaikeuksia sen käytössä. TVT:n käyttö voi tuoda stressiä omaan opettamiseen ja pahimmillaan viedä huomattavasti aikaa oppitunneilta. Valtaosa opettajista kokee TVT:n tärkeänä välineenä työssään, sen käyttö vain pitää saada niin helpoksi, että opettaja voi keskittyä tärkeimpään -opettamiseen.


TVT-laitteista yleisimmät ovat kiinteä tietokone, dokumenttikamera ja videotykki. Monissa luokissa on myös Chromecast tai Aple TV ja sisältöä voidaan esittää läppäriltä, padilta tai puhelimesta. Luokkahuone voi olla varustettu isolla kosketusnäytöllä tai vaikkapa kahdella projektorilla, joilla pystyy esittämään eri sisältöä. Joskus täytyy myös pystyä esittämään ääntä ja kuvaa eri lähteistä. Laitteiden mukana tulee kasa kaukosäätimiä, joissa on lukemattomia nappuloita ja kummallisia symboleita eri toiminnoille. Valikkojen kautta voi olla hankalaa löytää oikeaa esitystilaa ja johtoviidakosta toimivaa liitäntää. Joillekin opettajille tämä ei ole ongelma, mutta kaikki eivät ole innostuneita tekniikasta, vaan omasta aineestaan ja varsinaisesta opetustyöstä.


Opettajan työtä monimuotoisen laiteympäristön hallinnassa helpottaa av-ohjauspaneeli - käyttöliittymä, jonka kosketusnäytöllä on selkeät painikkeet eri toiminnoille ja josta jokainen osaa helposti vaihtaa esitystiloja. Opettajan työasemassa tulee huomioida, että se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet käyttää luontevasti opettajan yleisimpiä laitteita. Mikäli opettaja vaihtaa usein luokkahuonetta, on sijainen tai vieraileva luennoitsija, av-laitteiston helppo käyttö ja luotettava toiminta ovat ensisijaisia, rajallinen opetusaika on saatava tehokkaasti käytettyä.


Aiemmin av-ohjaimet ovat olleet suhteellisen kalliita ja niitä on hankittu pääasiassa isompiin auditorioihin. Nykyään perusohjaimen luokkahuoneeseen saa jo reilulla tuhannella eurolla. Yhdistettynä digitaaliseen laitteistoon ja tarpeeksi isoon kuvaan sekä selkeään ääneen, monipuolinenkin sisältö välittyy tehokkaasti koko yleisölle ja sen hallinta on helppoa esittäjälle. Esitystekninen kokonaisuus kannattaa suunnitella huolella huomioiden kestävän kehityksen periaatteet. Ratkaisuissa kannattaa kuunnella käyttäjän näkökulmaa ja toteutus antaa kokeneen ammattilaisen tehtäväksi. Näin saadaan koululle kustannustehokkaasti pitkäikäinen ja toimiva laitteisto.

Jan Seiro, 5.1.2018

http://www.pro-vision.fi/